Kesän jalkapallosesongin peli-iltojen jälkeen meille kulkeutui talteen kentälle jääneet Puman huppari ja Raiskin takki, joita ei kukaan ole halunnut takaisin. Kummatkin näyttävät siltä, ettei niitä ole juuri ehditty käyttää. Tiedänhän minä, että tavaroista huolehtiminen on monelle noin 12-vuotiaalle toissijaista pallon perässä juoksemisen rinnalla. Asiaa mietittyäni sanoin pojalle, että voisin tehdä sellaisen hupparin, jonka voi ottaa pelireissulle mukaan ja jos se jää sinne, lupaan olla nostamatta asiasta hirmuista haloota.

Poika tykkää mustasta ja minä halusin kokeilla aplikoimista. SK 8/2010 Nuoren suunniitelijan hupparimallin tein ilman vuorta ja lisäsin taskut ja hihoihin valkoiset kuviot. Ennen hihojen ompelua piirtelin vapaalla kädellä puolikkaan kuvion paperille ja leikkasin sitten kaksinkertaisesta paperista mallin. Silitin taustapaperillista liimaharsoa valkoiseen collegekankaaseen ja leikkasin kuviot mallin mukaan. Mittasin useampaan kertaan, että kuviot tulevat molempiin hihoihin samalla kohdalle ja sitten silitin ne kiinni. Reunoihin tiheää siksakkia valkoisella langalla ja kun työ oli valmis, totesin, että ehkä olisin selvinnyt vähän enemmänkin mutkia sisältävästä ompelusta. Minulla kun oli kokemusta vain paikalleen harsitun kuvion ompelusta ja sehän ei ollut pysynyt paikallaan lähimainkaan yhtä kiltisti kuin liimaharsolla kiinnitetty!

Huppari tosin valmistui vasta, kun viimeinenkin jalkapallopeli oli jo ohi, mutta lohdutan itseäni sillä, että salibandykausi on juuri alkanut.