Prinsessa Hernenenä on ollut vähemmän herneinen viime aikoina, mutta vuodenaikojen vaihteluun sopeutumiseen 4 vuotta elämää on ollut liian vähän. Hän on täysin vakuuttuunut, että T-paita ja hame ovat riittävän lämpöisiä vieläkin. Pitkähihaisten paitojen käyttö ei ole mukavaa ja housuissakin on usein jotain vikaa. Kaapissa on parikin sellaista paitaa, jotka kaupassa ovat olleet ihania, mutta kotona niitä ei voi käyttää. Ja osa paksummista paidoista onkin jo pieniä. Ajattelin, että kokeilen tehdä paidan, jonka etumukseen kiinnitetään pari kukkaa. Kangasvarastosta löytyi ruskeaa neulosta (jota tyttö ei varmasti olisi itse valinnut) ja vaaleanpunaista verkkarineulosta kukkiin, koska siitä eivät reunat purkaudu (markkinointi on tärkeää: sillä kankaalla saatiin tyttö innostumaan asiasta). Ruskeaa oli niin paljon, että siitä tulisi housutkin. Kirpputorilta on kotiin löytynyt vanha Muotimuksu-lehti (1/ 2004), josta ovat peräisin paidan ja housujen kaavat, koko 104 cm. Tyttö ihastui niin, että haluaa sekä paidan että housut huomenna päälleen hoitoon! Kuvassa hän näplää kaula-aukon halkion nauhoja, jotka ehkä pääsevät tutustumaan puuroon jo heti aamulla.

1002397.jpg1002401.jpg

En ole ikinä kokeillut kuvan parsinjalkaa ompelukoneessa. Ajatus siitä, että pitää laskea syöttäjä alas ja itse kangasta liikuttamalla määrätä piston pituus tuntui aika hurjalta. Oikeasti olisi kannattanut harjoitella ensin, mutta totesin, että asun käyttämättä jääminen ottaa vähemmän päähän, jos en ole uhrannut hirmuisesti aikaa sen tekemiseen. Sellainenkin mahdollisuus on aina olemassa...

No, pistot eivät ole tasapitkiä, eivätkä suorassa. Kaasua olisi kannattanut painaa tasaisesti ja hiljaa. Olisi myös auttanut, jos olisi hoksannut tosiaankin liikuttaa kangasta koko ajan. Valmista tuli nopeasti, kun huolittelua ei tarvittu. Ei tullut ihan priima-luokan vaatteita, mutta nytpähän on kokeiltu tuotakin.