Koska hartiat eivät salli virkkuukoukun käyttöä sen enempää kuin puikkojenkaan, täytyi keksiä jokin muu menetelmä tehdä kaulahuiveja. Nämä ovat ensimmäiset kappaleet ja olisivat päätyneet 'Mokat'- osioon, ellei mustassa huivissa olisi käytetty lapsityövoimaa: 9-vuotias poikani virkkasi ihan itse kummitädin huivin punaista kukkaa varten ketjusilmukoita noin pari metriä ja 11-vuotias tytär teki monta metriä lisää.

Kuvassa Novitan mustaa Huopanen-lankaa on aseteltu lakanalle noin parin metrin matkalle ristiin rastiin ja sen päälle on taiteiltu punaisesta mohairketjusilmukkanauhasta kukka ja varsi. Lakana taiteltiin paketiksi pesupussiin ja laitettiin koneeseen muun pyykin sekaan 40 asteen normaalipesuun.

Pesukoneesta tullessa huivi oli tietysti tuhannen mykkyrällä, mutta alkoi muistuttaa kaulahuivia, kun sen sai irti lakanasta. Valkea huivi on tehty samalla periaatteella, mutta siinä lankoja on ollut aina kaksi vierekkäin ja tämä ratkaisu toimi paljon paremmin. Valkeassa huivissakin piti olla kukka huivin molemmissa päissä, mutta lakanapakettia tehdessä langat vähän siirtyivät ja nyt tulos näyttää... no, jos oikein taiteellisesti ajattelee, niin vaikka lumipallolta! Täytyy jatkaa harjoittelua.