Jos edellinen tyttären yöpaita oli liian iso, ei ole täyttä varmuutta tämänkään kertaisen ompeluksen koosta. Suuren Käsityölehden kaavoilla tehdyt vaatteet ovat usein reilun kokoisia. En vain koskaan uskalla tehdä yhtä kokoa pienempää... Viimeksi törmäsin asiaan, kun tein kummityttären lakkiasmekkoa: mittojen ja mittataulukon mukaan koko oli 38, mutta sovitusmekko oli aivan liian suuri. Lopullinen vaate tehtiin koon 36 kaavojen mukaan. Tämä siitä huolimatta, että tosiaan jäljennän kaavan kankaalle ja ompelen näitä jälkiä pitkin. En tiedä, ovatko kaavat vain tavallista reilumpia vai onnistunko tupeltamaan jossain vaiheessa, että lopputulos on isompi kuin pitäisi. Tämä on kuitenkin pikkuharmi: varsinainen itku pääsisi, jos lopputulos olisikin ihan liian pieni. Harmittaa vain, kun luulee tekevänsä oikein ja homma ei silti toimi. 

                               

Sisko löysi psykedeelisen kankaan, johon ihastui. Minä lupasin tehdä siitä vähän pidemmän tunikamaisen t-paidan puolipitkillä hihoilla. Siskostakin on otettu mitat ja verrattu niitä mittataulukon lukuihin ja valittu sen perusteella koko. Toivottavasti ei tullut tehtyä kesätelttaa... Kaavat ovat siis Suuresta Käsityölehdestä, mutta vuosikertaa ja numeroa en muista, koska siivosin ompelupöydän joskus kaavojen piirtämisen jälkeen pari viikkoa sitten. Ja nyt kyseinen numero ei sitten millään osu näppeihin lehtikoteloista.