Miehen parransänki oli hangannut valkoisen puuvillapoolon kauluksen lähes säpäleiksi muutamalla käyttökerralla, joten käytin sen kankaan tekemällä SK:n (6-7/2008) ohjeen mukaan kolmetoistavuotiaalle topin. Tytär piirsi itse kaavat ja minä hoidin leikkaamisen ja ompelun. Topin kaula-aukon ja hihanteiden reunaan on ohjeen mukaan ommeltu ensin Framilon-nauha nurjalle puolelle ja sitten käännetty yksinkertainen taite, joka on oikealta ommeltu kaksoisneulalla. Kiinnitin tuon Framilonin saumurilla ja sen saaminen paininjalan alle oli hankalaa, kunnes keksin, että nauha kannattaa viedä aloittaessa paininjalan taakse asti. Minä hölmö yritin syöttää sitä paininjalan edestä.

Mallia piti sovituksen jälkeen vähän kaventaa sivuista ja topista tuli oikein sopiva. Elävä malli taas on niin sairas, että vaikka ensin ajattelin houkutella hänet kuvattavaksi toppi päällä, en raaskinut monta päivää sairastanutta tyttöä kuvaamisella kiusata.

Pallollinen toppi on tehty muutoin samalla ohjeella, mutta kaavaa on jo etukäteen kavennettu valkoisen topin mukaiseksi, helmaa pidennetty 10 cm ja kaula-aukkoa pienennetty siten, että toppi pysyy paremmin ylhäällä. Tuon valkoisen topin 'olkaimet' ovat trendikkäästi aivan hartioiden laidoilla.

Ja vieläkin tarvittaisiin lisää kesäisiä paitoja. Kannoin juuri tytölle sylillisen käsityölehtiä, joista etsiä sopivia malleja.