Viime keväänä eräs työporukan jäsen jäi eläkkeelle. Ennen kesälomien alkua viritettiin projekti jonkinlaisen torkkupeiton kasaamiseksi. Minä ostin 11 kerää 7 Veljestä-lankaa ja tein ohjelapun, jossa oli kuvat pylväiden yms. tekemisestä ja ohje isoäidin palan tekoon. Palojen toivekoko oli 23x23 cm ja pala oli mahdollista tehdä myös neulomalla. Kerin langoista osan noin 50 g:n keriin, koska oli selvää, että kokonaisia 150 g:n keriä ei riittäisi kaikille ja yritin vaivihkaa kertoilla työpaikalla, mistä kaapista lankoja ja ohjeita saisi käydä hakemassa.

Lomien päättyessä palasia oli valmiina vasta noin kymmenen ja alkoi loppurutistus, jonka seurauksena yli kymmenen henkilöä teki enemmän paloja kuin alunperin oli tarkoituskaan. Perjantai-iltana kokoonnuimme neljän työkaverini kanssa keittiön pöydän ääreen ompelemaan palasia yhteen. Virkkaamalla olisi varmasti tullut siistimpää ja kestävämpää, mutta peiton valmistumiselle tulikin kiire, sillä kutsu eläkkeelle jääneen mökille tuli viikon varoitusajalla. Tavoitteena oli saada valmista aikaiseksi yhdessä illassa.

Ensin sommittelimme peiton lattialle ja kasasimme sieltä jokaiselle yhden pitkän rivin paloja pinoksi oikeassa järjestyksessä yhdistettäväksi. Sitten nämä viisi riviä yhdistettiin kiinni toisiinsa ja -yllättävää kyllä- neljä ihmistä pystyi ompelemaan pitkiä saumoja kiinni yhtä aikaa. Esimerkiksi samaa saumaa aloitettiin ompelemaan kahdesta suunnasta. 

Neljän ja puolen tunnin aherruksen jälkeen peitto oli valmis. Aamulla höyryttelin saumoja kevyesti ja korjasin muutaman kohdan, josta venymisen vuoksi meinasi mennä sormi läpi. Peitossa on 5x9 palaa ja sen mitat ovat suunnilleen 112x220m. Kuvassa se on ripustettu kaarevasti pyykkitelineelle ja sain tuulesta huolimatta otettua siitä kuvan.