Siskolle kävi köpelösti eräällä Tallinnanreissulla: sen ainoan kerran, kun lähtee matkaan ilman vaihtohousuja, tapahtuu se ikävin eli housut sanovat työsopimuksen irti kesken kaiken. Siko pääsi kunnialla Suomeen ja farkut päätyivät minulle.

Leikkasin irti  yläosan vetoketjuineen ja taskuineen ja loput nakkasin pesukoneeseen yhdessä toisten farkkujen kanssa, joiden mustuutta oli tarkoitus voimistaa. Olimme aiemmin jutelleet farkkujen käytöstä laukkuihin tyyliin 'onhan se hyvää kangasta, mutta en mä halua sellaista yläosasta pätkäistyä housulaukkua', joten farkut päätyivät siskolle lähteväksi laukuksi, jonka pyrin suunnittelemaan niin, ettei se näyttäisi farkuilta.

                          

                            

Sivussa näkyvien kaitaleiden alla on saumakohdat eli laukun sivu koostuu kolmesta kappaleesta, joista keskimmäinen on kapeampi kuin kaksi muuta. Pohjalla on tukipahvi ja laukun vuori on vanha miesten kauluspaita. Jos olisin ollut oikein fiksu, olisin älynnyt suunnitella nuo laukun hihnat siten, että tuossa punaisella puolella näkyy vain punaista. Hihnojen kanssa kävi niin, että olin jo leikannut ja ommellut kaitaleeksi hihnoiksi menevät kappaleet ( jotka olivat saman levyiset kuin nuo laukun sivussa olevat kaitaleet), mutta ne näyttivät kuitenkin liian kapeilta ja jäivät siksi käyttämättä. Hihnat ovatkin toisten mustien farkkujen lahkeesta ja vähän eri sävyä kuin muu laukku. Vetoketjut ovat uusia, koska vanhoja sopivan värisiä ei ollut (koska kieltäydyn laittamasta mustapunaiseen laukkuun vaikkapa tummanvihreää vetoketjua päälle ja vaaleansinistä sisälle . Joku raja se pitää olla kierrätysmateriaalien yhteensovittamisellakin.)

Laukun pituus on 50cm, korkeus n. 25cm ja syvyys n. 10cm. Hihnan pituus on lähes 80 cm. Kulmikkaat renkaat on tilattu joskus Kangastukusta ja niihin saa hyvin roikkumaan vaikka jonkun pienen heijastimen laukun sivuun.