Kun olin lapsi äidillä oli peilipöydällä metallinen rasia, jossa oli epäjaloja koruja. Rasian pohjalla oli helmiä ainakin kahdesta hajonneesta korusta, enkä saanut niitä leikkiin, vaikka kuinka pyysin. Vuosia myöhemmin, joskus 80-luvun puolivälissä pujotin kalastussiimaan toisen helminauhan helmiä, mutta toisesta korusta ottamani lukko aiheutti allergiaa ja se kalastussiima -no, se olisi kestänyt vähän isommankin korun painon eli koru oli hyvin jäykkä.

                     

Värikkäät helmet eivät ole lasia tai muovia, vaan jotain hyvin kevyttä massaa, joka on marmorikuvioitu. Pienet kirkaat putkihelmet voivat hyvinkin olla lasia, sillä ne olivat epäsäännöllisen kokoisia ja reunat olivat yllättävän teräviä.

                         

Kuvassa keskellä kalastussiimakoru ja irtohelmet suunnitteluvaiheessa. Ilmeisesti alkuperäinen koru on ollut kolmerivinen, mutta helmiä on hävinnyt vuosien varrella.

                       

                   

                        

Korvakoruista tuli kivat, kevyet pampulat, mutta en ole kyllä juurikaan käyttänyt isokokoisia helmiä. Ehkä sitäkin voisi harjoitella. Lukot ainakin ovat nyt hopeaa, joten raapimiseen ei korun käytön luulisi kaatuvan.