Törmäsin intialaiseen peukalokiilaan Lapaspajalla ja se näytti niin hyvältä, että piti ottaa selvää miten moinen tehdään. Google auttoi - kuten aina - ja ohjasi minut Langanluonti-blogiin, josta löytyi selkeä ohje. Intiasta ei tule ihan ensimmäisenä peukalokiila tai lapaset mieleen, mutta ilmeisesti Himalajan rinteilläkin on tarvittu lämmikettä käsille.

Ajattelin tehdä ensimmäisenä ihan perulapaset, että tulee keskityttyä peukaloiden tekoon, eikä mihinkään muuhun. Lanka on purettu vanhasta kaulurista, koska mistään (=kotoa tai läheisistä kaupoista) ei tuntunut löytyvän juuri oikean sävyistä, pipoon sointuvaa, lankaa. Purin langan vyyhdeille ja upotin ne vartiksi veteen, mutta oltuaan vuosia kaulurimuodossa lanka ei  tahtonut siltikään oieta täysin. Lapaset on tehty kaksinkertaisella langalla 3,5 mm:n puikoilla ja silmukoita oli 36. Koristeena on nelinkertaisella langalla linnunsilmapistoin tehdyt kukat. Peukalokiilan tekeminen näin oli kivaa vaihtelua ja lapanen istui käteen paremmin kuin perinteisen kiilan avulla. Ehdottomasti opeteltavan arvoinen asia siis, eikä edes mikään vaikea juttu.

Kahdeksanvuotiaskin on nyt siis saanut lapasensa. Viisitoistavuotias rupesi puhumaan paksuista vuoritetuista lapasista. Hmm, täytyypä miettiä asiaa... mutta ennen seuraavien silmukoiden luomista täytyy alkanut koruntekokutkutus purkaa pikkunäpertelyyn.