Lankalaatikosta tuli vastaan muovipussi, jossa oli pienempiä ja isompia nyssyköitä Huopanen-lankaa -tai niin ainakin luulin. Virkkasin niistä kiinteillä silmukoilla 7mm koukulla noin 25x25cm patalappuja kokeillen erilaisia tapoja saada neliö aikaiseksi. Sitten laitoin kunkin patalapun pieneen muovipussiin ja ompelulangalla kiinnitin ne kulmista ja keskeltä suoriksi pussin sisällä (tämä siksi, että olen joskus onnistunut huovuttamaan pesukoneessa kaksi erillistä kappaletta yhteen, vaikka ei ollut tarkoitus :) Pesukoneesta 40 asteen ohjelma 1000 kierroksen linkouksella ja patalaput muun pyykin sekaan ja odottamaan jännittyneenä lopputulosta.

'Ai, se valkoinen lanka ei ollutkaan huopuvaa.Tuleekohan tästä barbien matto tai joku muu sellainen...?' Pienin kaikista langanloppukeristä ei ollutkaan sopivaa tähän, mutta nyt on myöhäistä valittaa. Lanka oli livahtanut aikoinaan väärään pussiin. Näin jälkeenpäin ajatellen se tuntui vähän erilaiselta virkatessa, mutta en kiinnittänyt asiaan mitään huomiota.

      

Ylhäällä vasemmalla kahdeksanvuotiaan ensimmäinen patalappu. Sitä on tehty syyskuusta alkaen neulomalla ainaoikeaa Huopanen-langasta 6 mm pyöröpuikoilla. Silmukoita ei ollut kuin 25, mutta valitsin lyhyet pyöröpuikot siksi, että tykkään itse neuloa mieluummin niilla kuin pitkillä puikoilla. Tytär oli sitä mieltä, että neulominen on tosi tylsää hommaa, mutta lopulta mummon joululahja valmistui ajoissa. Ja vaikka käsiala ei ollutkaan ihan täysin tasaista, se ei lopputuloksessa haittaa.

Ylhäällä oikealla oleva patalappu menee edellisen kaveriksi samaan osoitteeseen. Aloitin virkkaamalla 6 kjs ja siihen 5 ks. Viidestä kerroksesta tuli neliö ja sitten vaihdoin väriksi vihreän ja tein silläkin viisi kerrosta. Vaihdoin virkkaussuuntaa ja jatkoin vihreällä koko kappaleen pituudelta. Tähän varmaan löytyisi jostain ohjekin, sillä muistelen lukeneeni jostain hirsimökkitekniikasta virkkauksessa. Oikealla alhaalla idea on sama, mutta lankoja on vaihdeltu eri järjestyksessä.

Ja siiten se viimeinen, jota ei voi patalappuna käyttää. Se on aloitettu samalla tavalla kuin muutkin, mutta kaksivärisen pikkuneliön aikaansaamisen jälkeen onkin siirrytty tekemään kiinteitä silmukoita kahdelle sivulle ja lisäykset on tehty kulmassa. Pieni koko johtuu siitä, että lanka loppui ja huovuttamattoman patalapun koko oli noin 23x23 cm. Vaikea uskoa, että barbit ym. lelut haluavat tuollaisen maton... luulen, että tytöllä on jotain mielessään.  

Tarkoitus oli saada taas yhdet langanjämät pois ja se kyllä onnistui. Huono puoli tässä on se, että nyt tekisi mieli mennä ostamaan lisää paksua huopuvaa lankaa ja kokeilla kirjovirkkausta. Patalappu olisi juuri sopivan pieni kokeiluprojekti.