Jatkoin värjäyskokeiluja nestemäisillä EMO-reaktiiviväreillä. Tällä kertaa tein 150g kerästä 7 Veljestä-lankaa lähes 5 m pitkän vyyhdin, jonka lyhensin loimiletin tapaan (=ketjusilmukoita kädellä tehtynä). Lopputulos oli noin puolitoistametrinen 'käärme', jota värjäilin dippaamalla värikattilaan. Värien voimakkuuksia oli vaikea arvioida, sillä väriliemi näytti hurjan tummalta ja märkä  lanka tietysti tummemmalta kuin lopputulos kuivana. Kastoin ensin pienen pätkän vyyhteä kattilaan ja nostin ylös. Sitten vähän pidemmän pätkän upotus liemeen ja taas ylös. Sitä jatkamalla ja väriä vaihtamalla sain aikaan lankaa, jonka värien vaihtumiskohtiin olen tyytyväinen. Vaikka koko vyyhti ei ollutkaan kuumassa liemessä koko aikaa, ovat värit pysyneet joka kohdassa konepesusta huolimatta.
 

Värjäyksessä on käytetty kahta eri sinistä ja yhtä keltaista väriä. Kun dippailu lähestyi loppusuoraaa, alkoi kastettava vyyhti olla vähän liian kuiva ja lankaan jäi 'ketjusilmukan sisään' lähes valkoisia parin sentin mittaisia alueita. Sen tosin huomasin vasta värjättyä lankaa kuivana keriessäni. Sukassa vaaleat laikut katoavat muiden värien sekaan. Kuvassa näkyvät sukat on  tehty Melissa Morgan-Oakesin kirjan 'Varpaista varteen' ohjeita mukaillen. Nämä ovat ensimmäiset 100cm pyöröpuikoilla kärjestä aloitettut sukat (koko n.34) ja varresta huomaa, että langan kiristämisessä on vielä opittavaa.     

Kuvan pikku mytyt ovat sukkien kärjet pian aloituksen jälkeen. Onhan tuo ihan loistava tapa neuloa sukkia, jos todella haluaa käyttää langan viimeistä pätkää myöten hyväksi. Mutta taidan seuraavaksi kokeilla ihan perinteisesti varresta aloitettujen sukkien neulomista pitkillä pyöröpuikoilla, sillä jotenkin molempien sukkien tekemisestä yhtä aikaa jäi sellainen tunne kuin ne olisivat valmistuneet paljon nopeammin kuin erikseen neuloen. Kerron sitten, miten siinä käy... mutta jos olet jo kokeillut, kerro ihmeessä miten kävi!