Kampaaja kysyi talvella olenko koskaan virkannut mattoa ja samaan hengenvetoon kertoi virkanneensa 6kg painavan pyöreän maton tuossa tuokiossa. Kulmakarvani varmaan nousivat päälaelle asti, kun epäilin ääneen, etten pysyisi moiseen ja kerroin, että kyllä maton virkkaaminen on ollut to do- listalla pitkään, mutta koskaan ei vain ole tullut sitä tehtyä.

Niinpä kävin kesän aluksi ostamassa 10 mm:n metallisen virkkuukoukun ja 2 kg viininpunaista trikoomatonkudetta. Pitsiraitaan mallin löysin Suuren Käsityölehden eräästä virkatusta tunikasta ja sitten virkkaamaan.

DSC_0034-normal.jpg

Pikkumatosta tuli 117 cm leveä ja 70 cm pitkä ja siihen kului lähes 2kg kudetta. Maton valmistuttua pesin sen koneessa ja ripustin useamman pyykkinarun päälle kuivamaan. Pingottaminen olisi tehnyt parempaa jälkeä. No, ainakin käsityön jälki näkyy.

Tämän kokemuksen perusteella taidan jatkossa pysytellä mattoasioissa kangaspuiden äärellä. Virkkaaminen oli raskasta ja valmistuva matto tuntui sylissä painavalta, eikä yhtään parempi vaihtoehto ollut sen jatkuva siirtäminen virkatessa. Onneksi älysin aloittaa tuollaisella pienellä matolla, vaikka se ei nyt ihan kaikkein käyttökelpoisin matto olekaan.