Ei suju, ei. Pitsisen mallinneuleen vääntäminen ohuesta mohairlangasta meni juuri toisen kerran väärin ja purettuahan sitä ei kunnialla saa. Roskiin päätyy toinenkin lankamytty. Ensimmäisellä kerralla ymmärsin piirroksen yhden kohden eri tavalla kuin oli tarkoitus ja nyt en edes tiedä vielä, mikä meni vikaan. En viitsinyt kiukutella perheelle, vaan tulin valittamaan tänne Silmänisku. Jospa otan kuitenkin jonkun muun langan ensiksi ja varmistan, että osaan mallin ennen mallitilkun tekemistä. Tältä illalta kokeiluinto kyllä on jo roskissa.

Onneksi on noita muita keskeneräisiä tekeleitä. Pitkän aikaa onnistuinkin jo pitämään käsityöt suunnilleen hallinnassa, mutta nyt on kesken haarukkapitsihuivi ja hyvin yksinkertainen neulottu jämälankahuivi (tämän hetken TV-katseluneule). Ompelua odottaa valmiiksi leikatut juniorin fleecetakki ja -housut ja seuraavan parin viikon aikana pitäisi keksiä itselle jotain juhlavampaa päällepantavaa työreissun teatteri-iltaan. Luulin tekeväni tuon pitsiboleron mukaan sinne työreissulle, mutta taitaa olla viisaampaa varautua ottamaan mukaan jotain muuta.

Viime viikonloppuna valmistui toinen peruspipo, jonka lankana on edelleen Wool ja menekki oli vähän alle 50 g. Nyt on kaikilla lapsilla pipo, joka mahtuu luistelukypärän alle.

            

Valittaminen auttaa aina. Nyt jo tuntuu siltä, että ehkä sitä pitsineulemallia pitäisi katsoa vielä vähän ihan ajatuksen ja toisen langan kanssa.