Keväällä Eurokankaan palalaarista löytyi ihan 'esikoisen värinen' kankaanpala. Siis juuri sellainen, mistä hän varmasti pitäisi. Kangaspala maksoi 4,20€, joten ajattelin, että jos olen väärässä, talous ei siihen kaadu. Tytär tykkäsi kankaasta, mutta totesi heti, että 'tää kyllä näkyy läpi!' Kangas oli ohutta, hyvin joustavaa keinokuituneulosta, joten siihen piti tehdä trikoovuori. Kaavat piirsin yhdestä tytön topista, mutta kaula-aukkoa pienensin hieman.

                                 

Kuva on otettu, kun käskin tyttöä sovittamaan toppia päälle, jotta voidaan tarkastaa helman pituus. Vuori on siis tuossa vaiheessa kiinni vain kaula-aukossa ja hihansuissa ja helmasta se on mykkyrällä. Kiinnitin vuorin päälliskankaaseen ompelemalla ne sivusaumoistaan yhteen, mutta kun kumpikaan kangas ei ole purkautumisherkkää, helma vain leikkattiin suoraksi ja annettiin olla sellaisenaan. Tyttö pakkasi sen samantien laukkuun mukaan leirille. Voi olla, että äiti myöhemmin kähveltää sen pyykistä ja päärmää helman.

***

Alkoi loma. Kurkku on kipeä ja ääni möreä, ulkona on kylmää ja märkää. Neuleet eivät ole edistyneet, mutta enpä olisi ehtinyt värjätä lisää lankojakaan. Edellisiä värjäiljyjä ja muita lankoja olisi järkevää saada pois kaapista, koska ihan joka kaappia ei ole tarkoitettu lankavarastoksi. Ja kun noita erilaisia kankaanpalasiakin on varastoitu! Tarkoitus on siis yrittää vähän vähentää varastoja kesäloman aikaan. Saa nähdä, miten onnistuu, sillä anoppilaan tuli viisi, minun mielestäni suurensuurta, muovitettua pakettia, joista pitäisi ennen talvea saada aikaiseksi parinkymmenen neliön rantasauna. Jotenkin tuli mieleen lasten Lego-hahmojen kokousohjeet, kun saunan ohjeita katselin. Onneksi olen vain apulaistehtävissä, muuten saattaisi seuraava Guggenheim löytyä mummolan rannasta.